Sanomalehti Pohjalaisessa on viime viikkoina vihjailtu toistuvasti, että nykyinen kivihiilen alhainen hinta johtuisi vihreiden politiikasta. Halpa kivihiili koetaan ongelmaksi, koska se syrjäyttää kotimaisia polttoaineita puuta ja turvetta.
Kivihiili on monessa suhteessa ideaalinen energianlähde. Se on halpaa ja riittää nykykulutuksella pariksisadaksi vuodeksi. Nykyteknologialla se ei edes aiheuta metsää tuhoavia rikkipäästöjä, kuten vielä 1990-luvun alussa.
Kivihiilessä on kaksi ongelmaa : se on tuontitavaraa ja se on kaikkein tärkein ilmastonmuutoksen aiheuttaja. Näistä syistä, ja etenkin jälkimmäisestä, vihreät kaikkialla maailmassa vaativat kivihiilen alasajoa. Niin kauan kuin kivihiiltä käytetään, sen tulee olla kallista verrattuna esimerkiksi puusta saatavaan hakkeeseen.
2000-luvun alussa kivihiilen käyttö väheni Suomessa voimakkaasti, Kioton ilmastosopimuksen ja EU:n päästökaupan ansiosta. Kivihiilen käyttö on hieman noussut uudelleen 2010-luvulla, ”vihreiden hallituksessa istumisen aikana” (Pohjalaisen pääkirjoitus 17.10.).
Perussyy kivihiilen halpenemiseen on amerikkalainen liuskekaasu, jota muuten USAn vihreät vastustavat.
Euroopan Unionissa todettiin keväällä 2013, että kivihiilen hinnanlasku on ympäristön kannalta haitallista. Ratkaisuksi ehdotettiin päästökiintiöiden leikkaamista. EU:n päästömarkkinoilla oli liikaa päästökiintiöitä. Ne olivat halpoja, joten saastuttaminenkin oli halpaa. Jos päästökiintiöiden määrää olisi leikattu, kivihiilen hinta olisi kääntynyt nousuun.
Europarlamentissa äänestettiin useita kertoja päästökiintiöistä, mutta halvan kivihiilen kannattajat voittivat aina täpärästi.
Europarlamentin tärkein päästöäänestys oli 16.4.2013. Suomalaiset mepit jakautuivat. Löysien päästökiintiöiden ja siis halvan kivihiilen puolesta äänestivät Sari Essayah (kd), Jyrki Sarvamaa (kok), Hannu Takkula (kesk), Sampo Terho (ps) ja Nils Torvalds (rkp). Tämän äänestyksen jälkeen päästöjen ja siis kivihiilen hinta sukelsi maailmalla ennätyksellisen alhaalle.
Tiukkojen normien ja kalliin kivihiilen puolesta äänestivät Tarja Cronberg (vihr), Satu Hassi (vihr), Liisa Jaakonsaari (sdp), Anneli Jäätteenmäki (kesk), Sirpa Pietikäinen (kok) ja Mitro Repo (sdp).
Samaan aikaan täällä Suomessa : Kataisen hallitus nosti turpeen verotusta ja leikkasi puuhakkeen tukea. Puu ja turve olivat nyt kalliita, kivihiili halpaa. Tuloksena oli mm. se, että Vaasan kaukolämmöstä ja sähköntuotannosta vastaava Vaskiluodon Voima Oy päästi upouuden biokaasuttimensa kylmenemään ja poltti pelkkää kivihiiltä.
Vihreiden kanta oli, että turpeen verotus pidettäisiin korkeana ja hakkeen tuki samaten korkeana. Tällöin siis turve olisi kallista ja hake halpaa.
Vastoin yleistä harhakäsitystä EU:n säädökset eivät olisi estäneet tätä. Tällä hetkellä puun ja turpeen hinta on koplattu Suomessa yhteen : jos heikennämme turpeen asemaa, joudumme heikentämään myös puun asemaa. EU sallisi koplata turpeen myös kivihiileen, niin että niitä kahta kohdeltaisiin huonosti ja puuta hyvin.
Jos vihreiden tahto olisi mennyt läpi, Vaskiluodon voimalassa olisi voitu jatkaa kotimaisen puun polttamista, mutta turvetta olisi käytetty minimaalinen määrä.
Turve on kotimainen ja työllistävä energianlähde. Mutta se on myös saastuttava : se tuottaa jopa kivihiiltäkin pahemmat hiilipäästöt ilmakehään. Turvekentät on yritetty rakentaa ympäristöystävällisiksi, mutta aina suursateiden aikana ne vuotavat yli ja happamoittavat ja likaavat vesistöjä.
Vaasan kaupungilla oli tänä vuonna viikkojen ajan vedenotto Kyrönjoesta katkolla. Syynä oli veden huono laatu, mikä johtui suurelta osin yläjuoksun turvekentistä. 65 000 asukkaan vesihuolto ei ollut vaarassa vielä näin lyhyestä katkoksesta. Pitemmästä katkoksesta olisi jo tullut ongelmia.
Vaasan Vesi Oy on luonnostellut ongelmanratkaisuksi 20 miljoonan euron hintaista vedenottoputkea Suupohjan pohjavesistä Vaasaan. Ainoa syy näin kalliiseen investointiin olisi se, että Kyrönjoen veden tasalaatuisuuteen ei voida luottaa varmasti.
Kyrönjokivarren turvetuotanto tulee Vaasalle kalliiksi.
Kun vihreät lähtivät Stubbin hallituksesta, hallitus paransi puun tukea, mikä on hyvä asia. Mutta samalla se helpotti turpeen verotusta. Tämä on huono asia, eivätkä EU-säädökset edellytä sitä.
Heti sen perään uusi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen ilmoitti, että edellisen ympäristöministerin Ville Niinistön ajama soidensuojeluohjelma otetaan uuteen tarkasteluun. Turpeen veron keventäminen ja soidensuojeluohjelman pysäyttäminen osuivat siis samaan aikaan. Tämä on tuskin mikään yhteensattuma. Syntyy vaikutelma, että Stubbin hallitus suunnittelee uutta nousua suomalaiselle turveteollisuudelle.
Ainakin sanomalehti Pohjalainen ottaa Stubbin hallituksen turvesuunnitelmat vakavasti. Pääkirjoitus 17.10. julistaa innostuksen vallassa :
"Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mukaan Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna ja lähes 70 prosenttia Norjan tunnetuista öljyvaroista.
Liuskekaasu auttoi Yhdysvallat ylös laman pohjalta. Turve voisi tehdä samansuuntaisesti Suomelle.
Suot ovat tärkeä osa suomalaista luontoa. Siksi niitä täytyy suojella, mutta myös järkeä käyttäen hyödyntää. Kaikkein tyhmintä olisi jättää moinen rikkaus tyystin käyttämättä."
Vaikuttaa siltä, että Vaasan kannattaa ruveta rakentamaan Suupohjan vedenottoputkea kiireellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti