Vihreä talous I : Talouskasvu vastaan degrowth

Tämä on kolmiosaisen kirjoitussarjan ensimmäinen osa. Toinen osa on nimeltään Vihreä kasvu.

 

Vihreä liitto julkaisi marraskuussa tiivistetyt talouslinjauksensa 16 slaidin tiivistelmänä. Ohjelma tekee jo otsikollaan "Vihreää vaurautta" selväksi, että Vihreä liitto puolueena suhtautuu myönteisesti talouskasvuun. Kasvumyönteisyys vahvistetaan tekstiosassa :  

"Julkinen kysyntä voi luoda talouskasvua."

"Julkinen sektori ei liian iso - vaan yksityinen sektori liian pieni." 

Degrowthista ei tässä ohjelmassa puhuta. Degrowth eli hallittu talouden supistaminen on ollut monen vihreän lempilapsi.  

 

Talouskasvu - tie helvettiin

 

Vihreän liiton kyljessä ja osittain sisäpuolella vaikuttaa ns. syväekologinen liike, joka pitää ympäristön suojelemista ja talouskasvua absoluuttisen yhteensovittamattomina. Syväekologit katsovat, että jatkuva globaali talouskasvu on tie helvettiin : eliöiden joukkosukupuuttoon, merten happamoitumiseen, ravintoketjujen kemikalisoitumiseen, viljelymaan tuhoutumiseen ja lopulta tien päässä häämöttävään ilmastokatastrofiin.   
 

Monet syväekologit ovat jättäytyneet poliittisen vihreän liikkeen ulkopuolelle sillä perusteella, että puoluevihreät kosiskelevat äänestäjien suosiota perusteettomilla ”vihreän kasvun” lupauksilla. Vihreää kasvua ei syväekologien mukaan ole, on vain hiilenmustaa kasvua.

 

Degrowth horjuttaa yhteiskuntaa

Meitä uhkaa toiselta puolelta talouskasvun synnyttämä ekologinen helvetti. Toisella puolella on talouskasvun pysähtymisestä syntyvä yhteiskunnallinen helvetti.

Suomi on itse asiassa ollut kolme vuotta hallitsemattoman degrowthin eli kansanomaisesti sanottuna taantuman tilassa. Bruttokansantuotteemme on laskenut kolmena peräkkäisenä vuotena 2012-14.

 Lama-aikana on tullut esiin perinteisen kansantaloustieteen viisaus : jos talous ei kasva, niin työttömyys sen sijaan kasvaa. Työttömyys oli marraskuussa työministeriön lukujen mukaan 320 000 henkeä, mikä vastaa jo sitä, että viisi ja puoli ikäluokkaa olisi syrjäytetty yhteiskunnasta.

 Lisäksi perinteinen poliittinen viisaus kertoo, että jos ihmisiä on paljon työttöminä, niin populististen ääriliikkeiden suosio kasvaa. Näin on tapahtunut suuressa osassa maailmaa vuoden 2008 finanssikiriisin jälkeen. Suomessa tosin perussuomalaisten kovin jytky tapahtui jo ennen kuin työttömyysluvut kääntyivät voimakkaaseen nousuun.

 Jos työttömissä on paljon nuoria miehiä, niin ääriliikkeet ovat vanhan poliittisen viisauden mukaan taipuvaisia väkivaltaan. Arabimaissa työttömyys ylitti ”väkivaltakynnyksen” vuonna 2011. Euroopassa väkivalta on ollut toistaiseksi pienimuotoista, lukuunottamatta työttömyyden ja rakenteellisen taantuman vaivaamaa Itä-Ukrainaa.

 Lisäksi lama aiheuttaa kestävyysvajetta, eli valtion ja kuntien talous joutuu elämään jatkuvasti velaksi. Verotulot eivät riitä kattamaan koulutuksen, vanhustenhoidon, tienpidon ja terveydenhoidon kuluja. Jos julkisen sektorin rahoituskriisi jatkuu pitkään, seurauksena on hyvinvointivaltion romahdus.

 Vihreät ovat tiedostaneet kestävyysvajeen aiheuttaman uhkan koko hyvinvointivaltiolle. Talouslinjauksissa mainitaan keskeisenä tavoitteena "kestävyysvaje kurottava umpeen ja velkaantuminen taitettava". 

Robotit vievät työpaikkamme

 Työttömyyden aisoissa pitämiseen ei riitä se, että talous polkee paikoillaan (”nollakasvu”). Tarvitaan nimenomaan plussamerkkistä kasvua. Talouden pitää kasvaa, jotta työttömyys pysyisi edes ennallaan. Jos työttömyyden halutaan lisäksi laskevan, talouden pitää kasvaa vielä kovempaa.

 Avaintermi on työn tehokkuuden kasvu : tarvitsemme vuosi vuodelta vähemmän ihmisiä saman työmäärän tekemiseen.  

Tehokkuuden kasvua aiheuttaa työn automatisoituminen : koneet ottavat yhä useampia työvaiheita tehdäkseen. Ihmisiä jää työttömiksi – paitsi jos luomme talouskasvulla uutta työtä.

Vihreä liitto ei taistele työn tehostumista vastaan. Päinvastoin, puolueen talouslinjauksissa tavoitellaan talouden "älymurrosta" ja selvennetään, että se tarkoittaa "digitalisaatiota, automaatiota ja robotiikkaa".

Työn tehostaminen ja modernisoiminen on sinänsä järkevä linjaus : jos lopettaisimme työn tehostamisen, taloutemme muuttuisi vanhanaikaiseksi ja rämettyisi kilpailukyvyttömäksi. Joutuisimme lopulta sulkeutumaan muulta maailmalta suojellaksemme vanhentunutta talouselämäämme, ja todennäköisesti päätyisimme lopulta monikansallisten talousimperiumien saalistuskentäksi.

Vihreä irtikytkentä

Ovatko vihreät siis menettäneet omintakeisuutensa ja muuttuneet yhdeksi puolueeksi muiden joukossa? Tällaisia syytöksiä on kuulunut, mutta on helppo nähdä että ne eivät pidä paikkaansa.

Vihreä liitto kannattaa talouskasvua mutta ei halua kasvun tuottajaksi esimerkiksi arktista öljynporausta, GMO-maataloutta, hiilivoimaa, jättimarketteja, turkistarhausta, turpeennostoa eikä ydinvoimaa. Suhtaudumme epäilevästi myös hiilivoimaloihin, huviristeilijöiden rakentamiseen, kaivoksiin, kalankasvatusaltaisiin, lentoliikenteeseen ja sellutehtaisiin.

Kilpailevat puolueet pitävät itse asiassa meitä nirsoilevina änkyröinä, joille ei kelpaa mikään. Pari viikkoa sitten perussuomalaiset jakoivat ainakin Pohjanmaalla joka kotiin vaalilehteä, jossa ”osoitettiin”, että vihreän talouden tie on kansakunnan tuhon tie.

Vihreän liiton talousideologiaa voisi kutsua irtikytkentäideologiaksi : puolue pyrkii kytkemään talouskasvun irti sen ekologisista haittavaikutuksista. Vihreät pyrkivät sellaiseen talouteen, jossa ihmisillä on työtä ja toimeentuloa, ja samanaikaisesti hiilipäästöt laskevat, suoluontoa suojellaan, radioaktiivisia jätteitä ei kerry, ja Itämeren rehevöityminen saadaan pysähtymään.

Irtikytkentä on monimutkainen aihe ja ansaitsisi kokonaan oman tarkastelunsa. Brittiläinen taloustieteilijä Tim Jackson kritisoi sitä ankarasti. Hän leikittelee sellaisella irtikytkentäskenaariolla, että ihmiskunta siirtyisi vuoteen 2050 mennessä hiilineutraaliin talouteen, mutta jatkuvan kasvun olosuhteissa. Hän osoittaa vakuuttavasti, että tämä on käytännössä mahdotonta, ellei todella odottamaton teknologinen vallankumous muuta talousympäristöämme täysin uudenlaiseksi, ja vieläpä hyvin nopeasti. (Hyvinvointia ilman kasvua. Rajallisen planeetan taloustiede, s. 99-105).

Tässä historiallisessa tilanteessa irtikytkennällä on kuitenkin perusteensa. Suomen talous perustuu niin räikeään ympäristön kuormittamiseen, että edes kolme vuotta lamaa ei ole merkittävästi parantanut ekologista tasettamme. Talouttamme on pakko muuttaa vihreämmäksi – senkin uhalla, että siinä sivussa tapahtuisi talouskasvua.

Lähteitä

• Jackson Tim, Hyvinvointia ilman kasvua. Rajallisen planeetan taloustiede. HS kirjat 2011. Alkuteos 2009 Prosperity without Growth. Economics for a Finite Planet.
• Vihreää vaurautta. Vihreiden talouslinjauksia. Vihreä liitto 2014. http://www.vihreat.fi/files/liitto/talousesitys_4_11_2014.pdf