Kaksi suomalaista meppiä on tuominnut Euroopan ympäristövalokunnan suunnitelmat huomioida metsähakkuut ilmastopolitiikassaan. Anneli Jäätteenmäen (kesk) mukaan asiassa ei ole ”järjen hiventä”. Nils Torvalds (RKP) väitti, että eurooppalaisilla mepeillä ei ole ”harmainta aavistusta hyvästä metsänhoidosta”.
Valiokunta suosittelee, että mitattaessa metsänhakkuiden vaikutusta ilmastoon otetaan vertailukohdaksi vuodet 2000-2012. Menneisyyden ottaminen vertailukohdaksi on ilmastopolitiikassa normaali käytäntö - yleisesti käytetään vuotta 1990, mutta muitakin vertailuajankohtia on.
Suomi on yhtä aikaa hiilipäästöjen lähde ja hiilinielu. Toisaalta Suomen autot, turvesuot ja energialaitokset laskevat ilmakehään hiilidioksidia, joka kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. Toisaalta Suomen metsät kasvavat ja nielevät ilmakehästä hiilidioksidia, siten hidastaen ilmaston lämpenemistä.
Hiilipäästöjen ja metsänkasvun erotuksesta muodostuvat Suomen nettopäästöt. Jos fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään, Suomen nettopäästöt laskevat. Jos metsiä hakataan, Suomen nettopäästöt kasvavat.
Juha Sipilän hallitus suunnittelee biotalousohjelmassaan metsähakkuiden lisäämistä 15 miljoonalla kuutiometrillä. Tällä hetkellä Suomen vuotuisesta metsienkasvusta säästyy hakkuilta 40 prosenttia, tulevaisuudessa säästyisi 15 prosenttia.
Suomen metsät sitoisivat siis hiiltä tulevaisuudessakin, mutta vähemmän kuin ennen. Suomen nettopäästöt kasvaisivat merkittävästi.
EU-parlamentin ympäristövaliokunta haluaa, että tämä huomioidaan laskettaessa Suomen osuutta EU:n päästövähennyksissä. Jos suomalaisia metsiä hakataan enemmän, täytyy suomalaisten autojen ja voimalaitosten päästöjä laskea vastaavasti.
Tämä kuulostaa luonnolliselta ja järkeenkäyvältä, mutta Jäätteenmäen mielestä tässä ei ole järjen hiventä. Torvalds aikoo tehdä ”hartiavoimin töitä” estääkseen tämän periaatteen toteutumisen.
Sipilän hallituksen biotalousohjelma ja EU:n ilmastopolitiikka ovat siis törmäyskurssilla.
Ilmastopolitiikan tarkoitus on estää uhkaava maailmanlaajuinen ilmastokatastrofi. Ratkaisevia ovat nettopäästöt.
EU:n ympäristövaliokunnan linjaus on johdonmukainen ja vastaa tuoreinta tutkimustietoa. On surullista, että suomalaismepit lobbaavat näin aggressiivisesti ilmastonsuojelua vastaan.
Tämä kirjoitus ilmestyi sanomalehti Pohjalaisessa 19.7.
Muita kommentteja ja uutisia Sipilän hakkuiden ja ilmastopolitiikan ristiriidasta :
EU-parlamentti teki rajun metsälinjauksen –
tutkijat kiittelevät, suomalaismepit suuttuivat. HS 11.7.2017
Vähemmän itsekkyyttä metsäkeskusteluun. Ympäristöaktiivi
Birthe Weijola Pohjalaisessa 19.7.2017. https://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/lukijoilta-v%C3%A4hemm%C3%A4n-itsekkyytt%C3%A4-mets%C3%A4keskusteluun-1.2343529
Sipilän biotalous ja EU:n ilmastopolitiikka
törmäyskurssilla. Juha Tuomikoski Pohjalaisessa 19.7.2017
Metsistä vaara tulla päästöjen aiheuttaja.
Kansanedustaja Mauri Pekkarinen Pohjalaisessa 18.7.2017. https://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/lukijoilta-metsist%C3%A4-vaara-tulla-p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen-aiheuttaja-1.2342599
Muutos metsäpäätökseen vaatii nyt mepeiltä
vaikuttamisen täysosumaa. Pirjo Rautio Pohjalaisen pääkirjoituksessa 16.7.2017.
https://www.pohjalainen.fi/mielipide/p%C3%A4%C3%A4kirjoitus/p%C3%A4%C3%A4kirjoitus-muutos-mets%C3%A4p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6kseen-vaatii-nyt-mepeilt%C3%A4-vaikuttamisen-t%C3%A4ysosumaa-1.2341031
Julkinen kirje. 68 suomalaistutkijan
huolenilmaisu Suomen metsänkäyttösuunnitelmien ilmasto- ja
monimuotoisuusvaikutuksista. 24.3.2017. http://bios.fi/julkilausuma/julkilausuma240317.pdf
Metsien hiilinielut ovat maapallon elinehto.
Heidi Hautala 26.6.2017.
Proposal
for an Effort Sharing Regulation 2021-2030. EU:n komission esitys päästökaupan ulkopuolisesta
hiilipäästökiintiöstä – Suomelle 39% vähennysvelvoite 1990-2030. https://ec.europa.eu/clima/policies/effort/proposal_en
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti